Caverion toteuttaa Oulun vesiliikuntakeskuksen ilmanvaihto- ja automaatioratkaisut 5,8 miljoonalla

Oulun kaupunki ja Caverion ovat solmineet 5,8 miljoonan euron sopimuksen vuonna 2029 valmistuvan uuden vesiliikuntakeskuksen taloteknisestä toteutuksesta. Projekti keskittyy energiaintensiivisen julkisen vapaa-ajan rakennuksen ilmanvaihdon, lämmöntalteenoton ja digitaalisen kiinteistöautomaation yhteensovittamiseen.

Vaativan sisäilmaston hallinta ja energiansäästö
Julkisissa urheilukiinteistöissä ja uimahalleissa ilmanvaihdon sekä kosteudenhallinnan suorituskyky määrittää suoraan rakenteiden pitkäaikaiskestävyyden sekä tilojen käyttöturvallisuuden. Sisätilojen suhteellinen kosteus, klooriyhdisteitä sisältävät haihtumiskaasut ja suuret lämpötilaerot asettavat poikkeuksellisia vaatimuksia ilmanvaihtojärjestelmän säädöille. Koska lähes 40 prosenttia kokonaisenergiasta kuluu rakennuksissa, suurten julkisten kohteiden optimointi muodostaa keskeisen osan kuntien päästövähennystavoitteita.

Uusi keskus rakennetaan entisen Oulun uimahallin paikalle, ja siitä tulee valmistuttuaan yksi Suomen laajimmista vesiliikuntatiloista. Hankkeessa Caverion vastaa teknisestä kokonaisuudesta, jossa ilmanvaihtokoneet ja lämpöpumpputeknologia kytketään ohjausjärjestelmään dynaamisen tasapainon ylläpitämiseksi. Hankkeen työmaavaihe työllistää aktiivisimmillaan kymmenkunta Caverionin asiantuntijaa yhtiön noin 400 henkilön paikallisesta Oulun organisaatiosta.

Poistoilman ja jäteveden hukkalämmön hyödyntäminen
Vesiliikuntakeskuksissa suurin osa lämpöenergiasta poistuu tavallisesti ilmanvaihdon mukana sekä viemäriverkostoon päätyvän harmaan veden kautta. Järjestelmän toimintaperiaate perustuu monivaiheiseen energian talteenottoon, jossa allastilojen poistoilmasta, lämpimistä suihkuvesistä sekä yksittäisistä ilmanvaihtolaitteista vapautuva hukkalämpö sidotaan lämpöpumppupiiriin.

Talteen otettu lämpöenergia siirretään takaisin kiinteistön eri prosesseihin:

Järjestelmäarkkitehtuuri koostuu 24 erikokoisesta ilmanvaihtokoneesta, jotka sijoitetaan rakennuksen eri toiminnallisiin lohkoihin. Järjestelmän suurimmat ilmanvaihtoyksiköt ovat pituudeltaan lähes seitsemän metriä, korkeudeltaan noin kolme metriä ja syvyydeltään kolme metriä. Integroitujen lämpöpumppuyksiköiden kokonaislämmitysteho saavuttaa 460 kilowattia, mikä teknisenä vertailuarvona vastaa noin 30 pientalon lämmitystarvetta talviolosuhteissa.

Jatkuva lämpökuormien tasaus estää energian suoran johtumisen ulkoilmaan ja pienentää samalla ostettavan primäärienergian tarvetta. Caverionin liiketoimintajohtaja Mikko Anttila toteaa ilmanvaihdon ja automaation laadukkaan toteutuksen vaikuttavan suoraan tilojen turvallisuuteen, energiatehokkuuteen sekä käyttömukavuuteen, ja nostaa lämpöpumpputekniikalla varustetut ilmanvaihtokoneet keskeiseen rooliin kokonaisuuden energiataloudessa.

Lisäkonteksti:
Tämä osio erittelee teknisiä tietoja ja kilpailullista vertailuanalyysiä, joita alkuperäinen tuoteilmoitus ei sisältänyt

Vesiliikuntalaitosten ilmanvaihto- ja lämmöntalteenottoratkaisuissa teollinen standardi perustuu perinteisesti joko ristiinvirtaus- ja levylämmönsiirtimiin tai mekaanisiin poistoilmalämpöpumppuihin (PILP). Pelkät staattiset levylämmönsiirtimet saavuttavat tyypillisesti 65–75 prosentin lämpötilahyötysuhteen, mutta niiden lämmönsiirtokyky rajoittuu tuloilman lämmitykseen ilman kykyä nostaa lämmön lämpötilatasoa korkeammaksi.

Oulun kohteessa hyödynnettävä integroitu lämpöpumpputeknologia edustaa aktiivista lämmöntalteenottoa, jossa lämpökertoimen (COP, Coefficient of Performance) avulla siirretään matala-asteista energiaa korkeampaan lämpötilaluokkaan. Vastaavissa laitosmittakaavan järjestelmissä, joita toimittavat myös Danfoss, Carrier sekä Reco Induvent, keskimääräinen vuotuinen lämpökerroin veden ja ilman samanaikaisessa lämmityksessä asettuu tyypillisesti välille 3,5–5,0.

Aktiivisen 460 kW:n lämpöpumppukapasiteetin yhdistäminen suihkuvesien jätevesilämmönsiirtimiin poikkeaa tavanomaisista hajautetuista ilmanvaihtoratkaisuista sulkemalla kiinteistön vesikiertoiset energiahäviöt osaksi samaa automaatio-ohjattua tasesilmukkaa. Kilpaileviin passiivisiin talteenottojärjestelmiin verrattuna järjestelmä vaatii korkeamman sähköisen ottotehon kompressorikäytöille, mutta tuottaa korkeamman eksergisen hyötysuhteen leikkaamalla rakennuksen huipputehontarvetta kaukolämpöverkosta.

Toimittanut Natania Lyngdoh, Induportalsin toimittaja, tekoälyn avustuksella.

www.caverion.fi