Probot kehittää käytännön ratkaisuja humanoidirobotiikkaan

Humanoidirobotiikka on siirtymässä laboratorioista todellisiin käyttöympäristöihin, ja sen sovelluksia löytyy sisälogistiikasta, opetuksesta, tutkimuksesta, palvelutehtävistä ja terveydenhuollosta. Vuosi 2025 merkitsee Probotille tärkeää vaihetta: ensimmäiset Unitree G1 -humanoidirobotit toimitettiin asiakkaille, koulutuksia järjestettiin eri puolilla Suomea, ja aihe nousi laajasti esille tapahtumissa ja mediassa.

Miksi humanoidirobotiikka kiinnostaa nyt?
Alan kehitys on nopeutunut viimeisen kahden vuoden aikana etenkin kehittyneiden kielimallien ja konenäön ansiosta. Ne antavat roboteille uuden tavan tulkita ympäristöä ja kommunikoida ihmisten kanssa. Samalla fyysinen toimintakyky täydentää tekoälyn kyvykkyyksiä ja mahdollistaa testauksen todellisissa käyttöympäristöissä ilman suuria alkuinvestointeja.

Ikääntyvä väestö, kustannuspaineet ja tarve ympärivuorokautisiin palveluihin lisäävät kiinnostusta teknologioihin, jotka helpottavat rutiineja ja vapauttavat henkilöstön aikaa vaativampiin tehtäviin. Sovelluskohteet eivät rajoitu teollisuuteen: hyötyjä löytyy logistiikasta, opetuksesta, tutkimuksesta ja palvelualoilta.




Mitä humanoidirobotiikka käytännössä on?
Humanoidirobotti toimii tekoälyn fyysisenä alustana ja liikkuu ihmismäisesti kahdella jalalla, käyttää käsiään manipulointiin ja hyödyntää sensoreita ympäristön havainnointiin. Ihmisen mittasuhteet tekevät siitä monikäyttöisen: se mahtuu samoihin tiloihin ja käyttää samoja välineitä kuin ihminen. Robotti ei kuitenkaan tee intuitiivisia päätöksiä, vaan suorittaa sille opetetut tehtävät.

Työkumppani, ei kilpailija
Humanoidirobotiikkaa testataan tällä hetkellä erityisesti suoraviivaisissa rutiineissa, joissa ihmismäinen liikkuminen ja vuorovaikutus tuovat hyötyä. Näitä ovat esimerkiksi sisälogistiikan toistuvat työvaiheet, tavaroiden siirtäminen, kärryjen työntäminen, yksinkertainen kappalekäsittely sekä ympäristöjen skannaus ja valvonta. Robotti soveltuu myös opastustehtäviin ja muihin rutiininomaisiin asiakasvuorovaikutuksiin.




Teknologian kehittyessä sovellukset laajenevat. Varhaiset kokeilijat voivat vaikuttaa käyttötapojen vakiintumiseen ja löytää uusia toimintamalleja ennen muita. Muutos ei poista ihmistyötä, mutta muuttaa työnjakoa: ihmiset keskittyvät empatiaa, kokonaiskuvaa ja luovuutta vaativiin tehtäviin, robotit raskaampiin ja toistuviin työvaiheisiin.

Nykytilan realiteetit ja kehityskohteet
Humanoidirobotiikka kehittyy nopeasti, mutta vuosi 2025 on edelleen perustan rakentamista. Todelliset hyödyt syntyvät vasta, kun yrityksen prosessit ja data ovat kunnossa. Turvallisuusvaatimukset edellyttävät testauksia ja validointia ja tekniset rajoitteet – kuten akunkesto, kantokyky ja toistonopeus – asettavat rajat käyttökohteille. Vaihtelevat ympäristöt, kuten liukkaat pinnat ja jyrkät portaat, voivat edelleen aiheuttaa haasteita. Arvo nousee ennen kaikkea integraatioista ja sovelluksista, ei pelkästä laitteesta.




Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomella on vahva robotiikkaosaaminen, ja humanoidirobotiikka tarjoaa uusia mahdollisuuksia teollisuudelle, palvelusektorille, opetukselle ja tutkimukselle. Yritykset voivat pilotoida ratkaisuja, jotka tukevat tulevaisuuden työmalleja, ja oppilaitoksille robotit tarjoavat uuden tutkimusalustan. Humanoidirobotit voivat siirtyä esimerkiksi palvelutehtäviin, kotihoitoon ja varastoihin odotettua nopeammin.

Teknologinen murros ei tapahdu vuosikymmenissä, vaan lähivuosina. Nyt päätetään, ketkä ovat eturintamassa rakentamassa sen ensimmäisiä sovelluksia.

Probotin näkökulmasta tärkeintä on tarkastella omia prosesseja avoimin mielin ja löytää sovellukset, joissa teknologia tuottaa todellista hyötyä. Tavoitteena on tukea arkea, lisätä työhyvinvointia ja vahvistaa kilpailukykyä yhdistämällä tekoäly, robotiikka ja suomalainen asiantuntijuus.

www.probot.fi