ELSA lyhyesti: 35 vuotta pelastautumislaitteita

Tony Pickett, tuotehallinnan apulaisjohtaja – Industrial & M&CD, Scott Safety, tutustuttaa meidät ELSA-pelastautumislaitteiden historiaan ja toimintaan.

Hengityslaitteet ovat laitteita, jotka on suunniteltu tuottamaan käyttäjälle puhdasta hengitysilmaa paineilmalähteestä, joka on riippumaton ilmapiiristä, jossa käyttäjä työskentelee. Hengityslaitteita on kolmea eri tyyppiä: itsenäinen hengityslaite, ilmaletkulla varustettu hengityslaite ja pelastautumiseen tarkoitettu hengityslaite. Tässä artikkelissa kerron lähemmin pelastautumiseen tarkoitetusta hengityslaitteesta, sen toiminnasta ja käyttötarkoituksista.

Sabre (nykyään Scott Safety) kehitti pelastautumiseen tarkoitetut paineilmahengityslaitteet 1980-luvulla ja markkinoi niitä nimellä ELSA, joka tuli sanoista Emergency Life Saving Apparatus (hengenpelastuslaitteet hätätilanteisiin). Alun perin ne oli kehitetty ratkaisemaan hätäpelastautumisongelmat laivoilla tulipalojen aikana. Laivojen vaaratilanteissa huomattiin, että kuolemantapauksia ei useinkaan aiheuttanut itse tulipalo vaan kulkuväylät ja portaat täyttävät myrkylliset palamisjätteet sekä käytettävissä olevan hapen puute. Toimiala tarvitsi tuotteen, joka olisi helppo varastoida laivoilla, jonka henkilöstö saisi nopeasti puettua päälle, ja joka tuottaisi ilmaa henkilölle sen aikaa, että hän pääsisi raittiiseen ilmaan laivan kannelle. Nopean ja helpon puettavuuden takia pelastautumislaite suunniteltiin hupuksi, joka oli helppo vetää päähän. Se sopi useimmille käyttäjille, mukaan lukien parrakkaat henkilöt sekä silmälasien käyttäjät. Huppu oli paljon helpompi pukea kuin perinteinen kasvomaski, jota yleensä käytettiin itsenäisessä hengityslaitteessa tai ilmaletkulaitteessa.

Pelastautumislaitteen rakenne
Tavallisesti paineilmahengityslaitteessa on pieni happisäiliö, joka kestää joko 10 tai 15 minuuttia. Säiliöt on yleensä valmistettu teräksestä, joitakin malleja on myös hiilikomposiiteista valmistettuina. Täyttöpaine on suurimmalla osalla laitteista 200 baaria, mutta joissakin tapauksissa se voi olla 300 baaria (200 baaria on 200 kertaa ilmakehän paine, vertailun vuoksi auton rengaspaine on noin 2,5 baaria). Käyttäjä ei kuitenkaan voi hengittää näin korkeapaineista ilmaa, joten säiliöön on kiinnitetty paineenalentaja. Paineenalentaja alentaa ilmanpaineen noin 7 baariin. Tämä 7 baarin ilma syötetään letkun kautta huppuun, jossa ilma kulkee pienen aukon eli rajoittimen läpi, joka rajoittaa ilmavirtauksen huppuun noin 40 litraan minuutissa.

Ilma täyttää hupun ja käyttäjä hengittää tätä säiliöilmaa. Käyttäjän hengittäessä hupussa olevaa ilmaa hän hengittää tietysti ulos hiilidioksidia. Tästä syystä huppu on varustettu sisänaamarilla, joka kanavoi uloshengitetyn ilman uloshengitysventtiilin läpi. Tämän ansiosta hupussa kiertää jatkuvasti raitisilma ja suurin osa uloshengitetystä ilmasta poistetaan ulkopuolelle. Säiliö, paineenalentaja ja huppu on yleensä pakattu laukkuun, jonka kantaja voi ripustaa olalle pelastautuessaan.

Miten ELSAa käytetään?
Kuten nimikin sanoo, pelastautumislaitteet on tarkoitettu vain pelastautumiseen pois vaarallisesta ympäristöstä. Missään olosuhteissa niitä ei saa käyttää vaaralliseen ympäristöön menemiseen. Jos on pakko työskennellä tällaisessa ympäristössä, on käytettävä itsenäistä hengityslaitetta tai ylipaineistetulla ilmaletkulla varustettua laitetta.

Käyttäjä joko kantaa pelastautumislaitetta itse tai laite voidaan asentaa kaappiin, josta käyttäjä saa sen nopeasti. Pelastautumislaitteita käytetään usein yhdessä toisten turvalaitteiden, kuten esimerkiksi kannettavan tai kiinteän kaasunilmaisimen kanssa. Se antaa hälytyksen, jos myrkyllisen kaasun taso nousee tai hapen taso laskee. Kun hätätilanne tulee, ja henkilön on poistuttava, hänen tulee aukaista laukku ja ottaa huppu. Tämä aktivoi ilmavirtauksen automaattisesti, eikä käyttäjän tarvitse huolehtia laitteen käynnistämisestä. Käyttäjä voi vetää hupun päähänsä nopeasti ja paeta onnettomuuspaikalta. Huppu riisutaan käyttäjän ollessa turvallisella alueella, jossa voi hengittää. Yleensä pelastautumislaite täytetään sen jälkeen uudelleen ilmalla, laitetaan takaisin laukkuun ja asetetaan käyttöpaikkaan.

ELSAn kehitysaskeleet
Pelastautumislaitteet ovat kehittyneet paljon alkuperäisestä 1980-luvun mallista. Paljon on vaikuttanut myös eurooppalaisten suorituskykyvaatimusten käyttöönotto, joita ei tietystikään ollut ensimmäisten tuotteiden aikana.

Verrattuna alkuperäiseen malliin nykyisessä mallissa on parempi liekinkestävyys, CO2-täyttötaso, paremman näkyvyyden antavat materiaalit ja automaattinen aktivoituminen. Käytössäsi on nyt poikkeuksellisen korkean suorituskyvyn tuote, jonka voit luottaa suojaavan itsesi ja auttavan pelastautumaan tilanteen niin vaatiessa.

  Kysy lisätietoja…